perjantai 25. marraskuuta 2011

Perjantai-iltana tuumailen

"Minkähän valitsisin seuraavaksi?"

Sushiateria synttäripäivänäni viime viikolla

Kauniit ruusut tuoksuivat myös viehkeästi

Kupissa höyryää piparminttu-mansikka-lakritsi-tee, on rauhaisa perjantai-illan tunnelma - laskeudun viikonloppuun. Miehellä on työviikonloppu, pojat pelaavat keskenään, minä kuuntelen joulumusiikkia ja pohdiskelen niitä näitä.

Pojat olivat katsomassa torilla joulukuusen valojen sytytystä kl 17 - se tapahtuu joka vuosi ensimmäisen adventtiviikonlopun perjantaina. Olen hankkinut havut, saven ja kynttilät adventti-kynttilä-koristeisiin viikon varrella, loput tarvikkeet ovat joulukoristelaatikoissa, jotka haen kellarista aamulla.

Erilaiset perinteet ovat mukavia ja tavallaan tuovat tuttuutta ja turvallisuutta mukanaan - merkiten ja järjestäen ajan kulkua, vuodenaikojen vaihtoa - sekä myös kohdistavat ajatukset kyseessä olevan tradition sisältöön ja mahdollisesti myös siihen henkilökohtaiseen merkitykseen ja muistoihin, jotka liittyy juhlaan tai traditioon.

Adventtisunnuntait lisättiin aikanaan kalenteriin aikoinaan, jotta hiljentyisimme joulukiireiden keskellä. Se on mielestäni on hyvä ajatus. Usein joulukuu voi olla stressaavaa ja kiireinen kuukausi - jouluvalmistelut ja jouluiset tapaamiset pikkujouluineen ja joulujuhlineen täyttävät kalenterin. Omat odotukset joulunvietolle ja lomalle, sekä toisten odotukset joulunvietolle sekä mahdollisille lahjoille, voivat viedä energiaa ja voimia niin paljon, että ei enää jääkkään paljon tilaa iloiselle joulunodotukselle. Ekonomisen kriisin vuoksi joulu voi olla joillekin suuri taloudellinen rasitus.
Materialistinen kulutus-kulttuurimme voi asettaa joillekin suuria paineita - lahjapaketit tulisi olla suurempia vuosi vuodelta, tv kohdistaa mainokset pienille lapsille ym.

Vaikka emme välttämättä voi vaikuttaa toisten odotuksiin, voimme tulla tietoisiksi omista odotuksistamme - ja tarvitessa muuttaa niitä hieman, siten että ne vastaavat omia resurssejamme, ja ovat siten realistisempia. Jotta voi järjestää ajan ja tekemisen - sekä tekemisen puutteen - niin, että välttää turhan kiireen ja stressin.

Olen itse realisoinut hieman jouluun liittyviä rientoja niin, että osallistun vain yhteen pikkujoulu-tapahtumaan työn puolesta, ja jätän osallistumatta kaksiin pikkujouluihin työn puolesta. Voi olla että en täytä kaikkien odotuksia - mutta nyt olen sinut omien odotusteni ja resurssieni kanssa.

Minun jouluodotukseni liittyvät yhdessäoloon läheisten kanssa, erilaisiin mukaviin valmisteluihin ja askarteluihin, tuoksuihin, makuihin, pieniin mukaviin joulusalaisuuksiin, joululauluihin kotona ja kirkossa (muistan vieläkin Leppävirran Kauneimmat Joululaulut ja sen joulun, kun sain lukea jouluevankeliumin kirkon seimikulkueessa). Olen työpaikalla mukana jälleen "Drille-Nisse"- "Salainen Tonttu-ystävä"-tempauksessa, jossa saan salaisen ystävän, jonka "tonttuna" yllätän hänet muutaman kerran joulukuun aikana. Ja on ollut mukava mietiskellä ja järjestellä pieniä adventti-yllätyksia pojille...

Näillä ajatuksilla toivottelen hyvää ja rauhaisaa adventtia ja joulunalusaikaa,

"...arkihuolesi kaikki heitä..."





1 kommentti:

  1. Onnea synttäreiden johdosta!!!

    Tuo on niin totta, että parasta on etsiä sellainen tasapaino tekemisen, menemisen ja levon välillä, että itse pystyy itsensä kanssa olemaan hyvillä mielin.

    Terkut täältä pahvilaatikoiden keskeltä!
    t. Josu

    VastaaPoista

On mukava kun kirjoitit kommentin / ajatuksen :-)